Suomen Kulttuurirahaston Päijät-Hämeen rahasto myönsi mulle puolen vuoden työskentelyapurahan taiteelliseen työskentelyyn! Uskomatonta, mulla on mahdollisuus keskittyä täysi painoisesti uuden ohjelmiston luomiseen Teatteri Tuomikolle. Olen ihan äärettömän kiitollinen! Kiitos, kiitos, kiitos!!
Apurahan saaminen tuntuu niin monella tasolla merkitykselliseltä ja tärkeältä. Se mahdollistaa täysipainoisen keskittymisen uuden luomiseen. Mä voin kaikessa rauhassa sulkeutua työhuoneen hämärään, tehdä kokeiluja, innostua ja inspiroitua.
Suunnitelmissa on toteuttaa useampi esitysidea ja tehdä Teatteri Tuomikon ohjelmistosta entistä monipuolisempi ja saavutettavampi. Tämä auttaa valtavasti siinä, että voin tarjota tulevaisuudessakin laadukkaita esityksiä lapsille.
Mulle on tosi tärkeää, että Teatteri Tuomikon esitykset on laadukkaita ja että minä kehityn nukketeatterintekijänä. Yritän jatkuvasti kouluttautua, kokeilla uusia tapoja ja käydä katsomassa muiden töitä. Ja kun mä opin uutta, tulee myös tarve uudistaa ohjelmistoa: jättää vanhoja esityksiä pois ja tehdä uusia tilalle. Se on luonnollista. Uudet esitykset ei kuitenkaan synny hetkessä. Kaiken keikkailun keskellä on välillä vaikea löytää aikaa luovalle työlle ja erityisesti sellaiselle tyhjyydelle, jota mun luova työ kaipaa. Mutta nyt! Jeee!!
Apurahakausi koittaa vasta ensi vuoden puolella, mutta innostus omaa työtä kohtaan nousi heti, kun luin myönteisen päätöksen. Apurahan saaminen nimittäin vahvisti tunnetta siitä, että mun tekemällä työllä on merkitystä. Tiedän, että monet merkitykselliset ja tärkeät projektit jäävät ilman rahoitusta, eikä apuraha ole mikään mittari siihen, onko proggis hyvä vai huono. Silti apurahan saaminen tuntuu hyvältä: joku on nähnyt mun työn tämän arvoiseksi, joku on uskonut minuun. Olen tullut nähdyksi ja olen tullut hyväksytyksi, niin isoja asioita! Huhhuijaa!
Sanoinko jo? Kiitos!
Aurinkoisin terveisin, Terhi
Comments