Huoltotoimenpiteitä ja vanhoja aarteita




Teatteri Tuomikon esityskauden käynnistymiseen on vielä reilu viikko aikaa ja nukketeatterin kulisseissa on huoltotoimenpiteiden aika. Kesän aikana rähjääntyneet lavasteet ja nuket täytyy korjata, varusteet pakata ja työhuone siivota. Anselmi Mettänen joutuu vielä jalkaoperaatioon ennen esityksiä, koska muuten Taikaovissa esiintyy pian yksijalkainen metsätonttu. Kaappeja siivotessa löytyi myös vanhaan matkalaukkuun rakennettu pöytäteatteriesitys.


”Tarina jaloista” -esitys on vanha aarre, jonka kunto on hurjempi, kuin jalkapuolen tontun. Yhdeksän vuotta sitten valmistunut esitys on avattu toisinaan vain lasten leikkeihin. Päätin kuitenkin antaa tälle ihka ensimmäiselle sooloesitykselleni uuden elämän ja ottaa sen Teatteri Tuomikon ohjelmistoon. Ensin se vaatii liimaa ja kiillotusta päästäkseen taas ilahduttamaan lapsia laajemminkin. Esitystä korjatessa tuli mieleeni kesä 2010:


Olin valmistunut Teatteri-ilmaisun ohjaajaksi jouluna 2009 ja puolisen vuotta pohtinut tulevaisuuttani teatteriammattilaisena. Haave omasta kiertävästä lastenteatterista oli vahvistunut ja olin löytänyt nukketeatterin ihmeellisen maailman. En kuitenkaan ollut vielä tehnyt enkä opiskellut nukketeatteria ja tuntui, että aloittamisen kynnys oli ylitettävä.



Olen deadline-ihmisiä. Deadlinet ajavat minut tekemään asioita, jotka muuten jäävät odottamaan sopivampaa hetkeä. Kesällä 2010 tarvitsin deadlinen nukketeatterin aloittamiseksi ja varasin myyntipaikan Anianpellon markkinoilta, Vääksystä, lapsuudenmaisemistani. Sain naapurinsedältä lainaan markkinateltan, jonne päätin pystyttää markkinoiden ajaksi non-stop-nukketeatterin. Aloin valmistaa pöytäteatteriesitystä matkalaukkuun ja niin alkoi syntyä ”Tarina jaloista”.




Aurinkoisina heinäkuun päivinä ompelin kettuja ja hirviä, maalasin kankaita ja liimasin kepeistä hirsitaloa lapsuuden kotini terassilla. Nyt, yhdeksän vuoden jälkeen lavastusta korjatessani huomaan, että kuumaliiman sijaan olisi pitänyt valita puuliima, mutta eihän sitä kaikkea voi heti tietää. Valmista tuli kuitenkin deadlineen mennessä ja niin sitä pystytettiin markkinateltta Anianpellon markkinoille.


Jännitystä täynnä ripustin teltan ovelle kyltin: NUKKETEATTERIESITYS TARINA JALOISTA, KESTO 10 MIN., PÄÄSYMAKSU 2,50€, TERVETULOA!. Mietin kuumeisesti, tuleekohan kukaan katsomaan? Kyllä tuli. Kahden markkinapäivän aikana esitin 27 esitystä. Perheenjäseneni myivät kana-asussa (Kyllä! Mitä heittäytymistä!!) lippuja teltan ulkopuolella ja seuraava esitys alkoi välittömästi edellisen jälkeen. Kun lauantaina oli kaatosateen takia laitettava pillit pussiin jo suunniteltua aiemmin, olinkin jo aika väsynyt - väsynyt, mutta onnellinen!


Tuosta markkinaviikonlopusta alkaen olen tiennyt, että tahdon oman kiertävän nukketeatterin. Tänään tuntuu huikealta, että voin kaivaa ensimmäisen sooloesitykseni kaapinpohjalta, pyyhkiä pölyt, lisätä liimaa ja ompeleita ja ottaa sen taas ohjelmistoon. Tarina jaloista yhdistää historian nykyhetkeen ja muistuttaa siitä, että vaikka olen vasta aloittanut Teatteri Tuomikon, on matka tähän ollut pitkä ja hienoja tarinoita täynnä. Ryhdyn siis reippaasti huoltotoimenpiteisiin myös muiden esitysteni osalta, jotta ne jaksavat kiertää vielä seuraavat yhdeksän vuotta!




Tarina jaloista on matkalaukkuun rakennettu lyhyt pöytäteatteriesitys. Kansansatuun pohjautuva esitys kertoo ketusta ja hirvestä, jotka päättävät vaihtaa jalkoja.
Esitys tulee Teatteri Tuomikon ohjelmistoon syksyn 2019 aikana.

Iloisia syyspäiviä!


Toivottaa, Terhi


#teatterituomikko

Uutisia ja ajatuksia